"Lihavuus yleistyy vauhdilla ympäri maailmaa. Onko kyse vain itsekurin puutteesta vai ruokaympäristön muutoksesta?  Onko ylipaino yksin yksilön syy vai kuuluuko vastuu myös ruokakaupoille, elintarviketeollisuudelle, ravintoloille ja markkinoijille?"

Vaasan yliopisto tarjosi viime torstaina maksuttoman Minä & tiede -yleisöluennon, jonka aiheena oli "Mikä meitä lihottaa?". Luennoitsija, Maijastiina Jokitalo, olisi halunnut luennolle raflaavamman nimen. Siitä tuli nyt blogin otsikko ;)

Maijastiina on tutkinut väitöskirjassaan, mikä meitä suomalaisia oikein lihottaa. Väitöstutkimuksen mukaan epäterveellisten valintojen tekeminen on tehty ruokakaupoissa liian helpoksi ja houkuttelevaksi. Aihealue oli kiinnostava, sillä en ole koskaan pysähtynyt ajattelemaan, miten ympäristö vaikuttaakaan meidän syömiseen. Karu faktahan on, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän lihavia ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa työikäisistä naisista 60% ja miehistä 70% on ylipainoisia. Kuulostaa aika valtavilta lukemilta, vai mitä?

Onko kyse itsekurin puutteesta? Vai tiedostamattomista, todellisista asenteista? 

Tutkimukset osoittavat, että me ihmiset uskomme itsestämme enemmän. Tiedämme, miten tulisi syödä terveellisemmin, mutta samalla huijaamme itseämme. Hyvä esimerkki oli, kun Maijastiina kertoi kysyneensä haastateltavilta, käyttävätkö he eineksiä. Kevyen kyselyn perusteella juuri kukaan ei käyttänyt koskaan eineksiä. Kun asiaa kaiveli enemmän, eineksiä käytettiinkin joskus ja jopa usein. 

Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että teemme noin 200 ruokaan liittyvää päätöstä päivän aikana, mutta luulemme tekevämme 14. Suhde paljastaa sen, että 186 päätöstä päivässä tehdään täysin tiedostomattomasti. Ja juuri noita päätöksiä ohjaavat tiedostomattomat, todelliset asenteet.

Kirjoittelin seuraavia muistiinpanoja, aiheesta tiedostomattomat asenteet:

• jos eteen tuodaan annos terveellistä ruokaa ja annos epäterveellistä ruokaa, epäterveellinen kiinnostaa enemmän
• puhutaan parempaa kuin tehdään
• ruuan suhteen arvostetaan vaivatonta ja nopeaa nautintoa ja tehdään nopeita ja helppoja ratkaisuja
• verrataan sitä, mitä muut syövät (sisäänrakennettu ominaisuus)
• ei tunnisteta kylläisyyttä, syödään enemmän

Kiinnostavaa oli kuulla myös, miten terveellisyyskäsite vaikuttaa meihin ihmisiin. Esimerkiksi keksejä, joissa oli kevyttuotemerkintä, syötiin 35% enemmän kuin tuotetta ilman merkintää. Ja mitä suuremmassa paketissa ruoka on, sitä enemmän me syödään (20%-50%).

Luennolla ei tullut mitään uutta viisautta siihen, mikä meitä lihottaa. Vastaus taitaa olla se vanha tuttu, me syödään liikaa.

Myönnettäköön, että ruokamarkettien tarjonta koettelee omaakin selkärankaa jokaisella kauppareissulla. Onneksi voi itse valita, mitä ostoskärryyn nostaa. Se vaatii päättäväistä asennetta, että noudattaa kauppalapulle kirjoitettua listaa, eikä sorru heräteostoksiin.

Hyvä vinkki siihen, miten omia tapoja voi lähteä muuttamaan, on pitää vaikka viikon ajan rehellistä ruokapäiväkirjaa. Paino sanalla rehellistä, koska meillä oli se paha tapa uskoa itsestämme enemmän ;) 

Mikäli kamppailet omien ruokatottumusten muuttamisen kanssa, niin ei hätää. Me Wasa Gym Housella autamme sinua tässäkin asiassa. Kuuluu meillä palveluun!

Kivaa sunnuntaita kaikille,

Janika